Opetan Ruumiinkuvia- ja Muotokuva nyt-kurssia kaikille kiinnostuneille Kriittisessä korkeakoulussa. Olen toiminut lisäksi vierailevana opettajana Teatterikorkeakoulussa 2 kertaa toteutuneella Ruumiinkuvia-kurssilla. Kriittisessä korkeakoulussa olen opettanut Ruumiinkuvia-kurssia vuodesta 2014. Lisäksi opetuspraktiikkaani kuuluu Luontomaalauksen kurssi työhuoneellani Lauttasaaressa, sekä opiskelijoiden mentorointi/ valmennus. Järjestän työpajoja ja kursseja myös sopimuksen mukaan.

Näen piirtämisen ja havainnon opetuksen keskeisenä taiteilijan oman, merkityksellisen jäljen löytämiseen ja oman ilmaisun kehittämiseen. Omassa opetuspraktiikassani korostuu yhteisesti jaetun oppimistapahtuman luominen kannustavassa, dialogisessa ja kokeellisessa ilmapiirissä. Lisäksi näen opetuksessani keskeisenä ruumiillisuuden, kokemuksellisuuden, omakohtaisuuden, moniaistisuuden, sekä itserefektion ja refeksiivisyyden kehittämisen. Lisäksi koen tärkeänä piirustus- ja havaintotyöskentelyssä sen nivomisen nykytaiteen ja -kulttuurin kontekstiin, sekä tutkimuksellisen otteen kehittämisen. Omassa ohjaamistoiminnassa koen tärkeäksi ohjata kohti henkilökohtaisesti merkityksellisen löytämistä, rohkeutta tämän ilmaisuun ja keinoja visuaaliseen tulkintaan. Omassa ajattelussani keskeistä on suhde omaan ruumiilliseen kokemukseen ja suora havainnon/kokemuksen ilmaisu. olen myös kiinnostunut kuvan ja visuaalisen havainnon suhteesta muihin taiteenaloihin (kuva ja liike, kuva ja ääni, performatiivinen piirustus).

Näen piirustuksen ja havainnon opetuksessa kiehtovia mahdollisuuksia tuoreisiin näkökulmiin, taidelaboratoriomaiseen toimintaan, opiskelijoiden henkilökohtaisen taiteellisen prosessin käynnistämiseen ja kehittämiseen, kokonaisvaltaiseen ja kokemukselliseen oppimiseen, jossa nivoutuvat traditio ja uuden luominen. Nykytaiteen ja -kulttuurin konteksti, kokeellisen ja tutkivan otteen kehittäminen, kuvan “lukutaito” ja havainnon ilmaisutaidot ovat kaikki taiteilijalle elintärkeitä keinoja. Samalla havaintotyöskentely voi opettaa pysähtymisen taitoja kiireisessä maailmassa sekä kuvatulvassa - miten poimia olennainen?

Uskon vahvasti havaintotyöskentelyn olevan taiteellisen ajattelun väline, jolloin siinä harjaantuminen on eduksi kaikilla kuvataiteen eri sovellusaloilla, myös esimerkiksi käsitetaiteessa. Havaintotyöskentelyä voi lähestyä myös omana vahvana ilmaisukeinonaan nykytaiteessa. Välineen hallinta ja erityisesti sen kokeminen omaksi antaa mahdollisuuksia uuden luomiseen ja oman ilmaisumuodon tutkimiseen myöhemmässä vaiheessa ja oman erityisasiantuntemuksen pohjaksi.

Kriittisellä korkeakoululla kerran lukukaudessa toteutuvalla (7 tapaamiskertaa) Ruumiinkuvia- kurssilla tutustutaan ruumiillisuuteen ilmaisussa sekä käyttövoimana omassa luovassa ilmaisussa. Harjoitetaan havaintoa ja vapautetaan ilmaisua monipuolisten havainto- ja ilmaisuharjoitusten kautta, sekä yksinkertaisten liikkeellisten harjoitusten kautta. Tarkoituksena on löytää tekemisen, havaitsemisen ja piirtämisen/jäljenjättämisen rikkautta, vapautta sekä iloa – kannustavassa, keskustelevassa ja kokeellisessa ilmapiirissä.

Lisäksi pyrkimyksenä on keho-mieli-yhteyden elävöittäminen, sekä ruumiillisuuteen tutustuminen nykytaiteissa ja -kulttuurissa. Tavoitteena on myös tarjota opiskelijalle välineitä kokeelliseen ja tutkimukselliseen otteeseen piirustuksen ja havaintotyöskentelyn kautta, sekä oman piirustusilmaisun laajentamiseen. Perinteisemmän mallityöskentelyn lisäksi tutkitaan liikkeen, tilallisuuden ja eri aistikanavien vaikutusta ruumiilliseen kokemukseen ja jäljenjättämiseen. Vierailevana ohjaajana Kuva ja liike-työpajassa toimii tanssitaiteilija. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi painotetaan itsereflektion ja dialogisuuden kehittämistä. Viimeisellä kokoontumiskerralla tutkitaan syntyneitä kuvia yhdessä ja pohditaan oppimisen kokemuksia suhteessa myös omaan praktiikkaan. Lisäksi tutustutaan mm. kuvalliseen dialogiin reflektiomenetelmänä.

Kurssi soveltuu erityisen hyvin eri alojen taiteilijoille (tanssijat, kuvataiteilijat, performanssitaiteilijat ym.), terapia-alojen ammattilaisille, kuin myös kaikille ruumiillisuudesta ilmaisussa kiinnostuneille ammattitaustasta riippumatta. Kurssi on erityisesti piirustuksen fyysisyyteen ja ruumiillisuuteen keskittyvä kurssi. Tarkoituksena on vahvistaa omaa ilmaisua ja löytää itselle sopivaa piirtämisen/havaitsemisen/ilmaisemisen tapaa.

1. RUUMIINKUVA

Mitä ruumiillisuus merkitsee itselleni taiteentekijänä/-kokijana? Miten ruumiillisuus tulee esiin nykytaiteissa? Tutustumisen, toiveiden ja odotusten läpikäymisen jälkeen aloitetaan mallityöskentely elävän mallin kanssa. Tutustutaan ruumiinkuvaan monipuolisten havainto- ja ilmaisuharjoitteiden kautta. Elävän mallin piirustuksessa tutustutaan erilaisiin kokeellisiin piirustusharjoitteisiin, mm. sokeaan piirustukseen, jonka tarkoituksena on vapauttaa ilmaisua ja päästää irti kontrollista keskittymällä havaintoon ja aistimukseen, eikä niinkään perinteiseen ’hyvään tulokseen’. Tutkitaan ja havaitaan mm. negatiivista tilaa, värejä, perspektiiviä, lihasten muotoja, massaa, volyymia ja ääriviivoja. Harjoitellaan ilmaisua eripituisin piirtämisjaksoin ja erilaisin havainto-/piirustusharjoittein ja erilaisin piirtimien avulla.

Tutustutaan myös ihmisen anatomiaan havaintoharjoittein ja kokemuksellisen oppimisen kautta.

2. KUVA JA LIIKE

Tutustutaan liikkeeseen ja liikkeen ilmaisuun visuaalisesti. Kokemuksellisten liike- ja kehollisten harjoitteiden avulla tutkitaan mm. fyysisen energian ja liikkeen suhdetta kuvantekemiseen. Keskiössä on kuva ja liike. Lisäksi tutkitaan liikkeen piirtämistä monipuolisin harjoittein liikkuvan/tanssivan mallin havainnoinnilla ja piirtämisellä. Tavoitteena on piirustuksen ilmaisumuodon elävöittäminen, energisointi ja liikkeen tuntu piirustuksessa.

Tehtävinä mm. yksinkertaisen liikkeen havainnointi, liike/pysähtynyt liike, eri ruumiinosien liikkeen seuraaminen, malli tilassa, toisto, erilaiset toiminnalliset verbit, mielikuvat, peilausharjoitteet ja abstrakti/esittävä ilmaisu.

3. OMAKUVA

Omakuva-havaintotyöpajassa tutkitaan erilaisia tapoja omakuvan kuvaamiseen, sekä mm. kosketusaistiin pohjautuvaa piirustusta. Keskiössä on havaintotyöskentely. Aihetta tutkitaan erilaisin nopein tehtävänannoin, lisäksi on mahdollisuus omaan työskentelyyn aiheen parissa.

4. KUVALLINEN DIALOGI, YHTEINEN REFLEKTIO

Tutkitaan syntyneitä kuvia yksin ja yhdessä, sekä luodaan yhteyksiä opitusta omaan praktiikkaan. Tutustutaan kokemuksellisesti myös yhteisölliseen piirustukseen dialogin ja reflektion välineenä. Kuvia katsotaan yhdessä arvostavassa ja kannustavassa hengessä.

Lähteet mm: De Zegher, Butler (2010): On Line – Drawing Through the twentieth centuryVitamin D – New Perspectives in DrawingWilson, S. (2012): Art and Science Now – How scientific research and technological innovation are becoming key to 21st century aestheticsHelena Erkkilä (2008). Ruumiinkuvia! Suomalainen performanssi -ja kehotaide 1980- ja 1990-luvulla psykoanalyysin valossa.Eeva Anttila (2010). Taiteen jälki – Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Edita Prima Oy, Helsinki (TEAK), Maslen & Southern, Drawing Projects: An exploration of the language of drawing.