Kiinnostaako sinua kuvataide performatiivisena tai dokumentaation elementtinä esimerkiksi seminaarissa? Kiinnostaako sinua taiteen tarjoamat toisinnäkemisen näkökulmat osana organisaatiotyöskentelyä pitkäjänteisesti? Mitä jos työyhteisössäsi työskentelisi taiteilija?
Työyhteisöissä kuva voi toimia esimerkiksi käydyn keskustelun, arvojen, tunteiden ja ajatusten näkyväksi tekijänä, itsereflektion ja dialogin välineenä, kohtaamisena ja luovuuden herättäjänä. Erityisosaamistani taiteilijana työelämäkontekstissa on työskentelyn seuraaminen havainnoimalla ja visuaalista jälkeä tehden, jolloin siitä muotoutuu visuaalinen tunnemuisto hetkestä ja se voi toimia yhteisössä keskustelun herättäjänä.
Muistiinpanoja työn maisemasta, 2017 koulutustilaisuus muutoksen hallinnasta, yhteistyössä konsultti Marita Raitarannan kanssa
Ohessa dokumentaatiota prosessista vuodelta 2017, jossa toimin työparina konsultti Marita Raitarannan kanssa, taiteilija-konsultti-työparimallia kehitettäessä (Prostt ry & Metanoia Instituutti). Asiakascasena meillä oli julkisen puolen työyhteisö ja teemana muutoksen käsittely työyhteisössä.
Työstin koulutuspäivän aikana luonnoksia aiheesta Muistiinpanoja työn maisemasta, rajoista ja vuorovaikutuksesta. Nämä maalaukset toimivat lopussa kirjoittamisharjoituksen, keskustelun ja jakamisen pohjana.
Kuvataiteilijana yhteisössä- kuvataiteen ja konsultaation leikkauspisteitä
Kuvataide on kehittämisprosessissa osana dialogia. Lähtötilanteessa kuvataiteilija havainnoi prosessia visuaalisin keinoin tilanteessa maalaten, vuorovaikutuksen tilanteessa muokaten kuvataidetekoja. Kuvataiteilijan työn ytimessä on havainnointi, havaintojen kääntäminen visuaaliselle kielelle, emootioiden ja abstraktioidenkin maailmassa. Tärkeää on myös läsnäolon ja virittäytymisen teemat; potentiaalisen tilan luominen yhteiselle oppimisprosessille. Kuvataiteilija toimii ikään kuin ryhmän peilauspintana. Kuvataideteot voivat toimia prosessissa tuomaan näkymätöntä näkyväksi ja kannustaen toisinkatsomiseen. Yhteisessä valmennuksellisessa ja luovassa prosessissa lopputulema voi myös sisältää yhteisön tekemän yhteisötaiteellisen teoksen/ näyttelyn kuvataiteilijan ohjauksessa. Työpajassa viritetään itsereflektiota ja dialogisuutta kuvan avulla, niin kuvataiteilijan kuvataidetekojen kuin yksinkertaisten kuvallisten osallistavien harjoitteiden kautta. Kuvallisissa harjoitteissa vapautetaan ilmaisua monipuolisten havainto- ja ilmaisuharjoitteiden avulla. Konsultaation ja kuvataiteen vuoropuhelun tavoitteena on sekä avartaa yksittäisen osallistujan ajattelua että edistää luottamuksen ja avoimuuden kasvua henkilökunnan yhteisen kokemuksen kautta. Tavoitteena on luoda tilanteita, joissa mahdollistuu yhdessätutkiva, herkkä havainnointi turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä.
Vaikutusmekanismeista
Taidelähtöisellä toiminnalla on tutkimusten valossa vahvoja vaikutuksia organisaation muutosprosesseihin, strategiaan, toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin sekä organisaation, henkilöstön ja yhteistyön kehittämiseen (Berthoin Antal & Strauss, 2013. Taide mahdollistaa muodon antamisen eri prosesseille, luoden järjestystä ja toimien ilmaisun, muutoksen, tutkimisen ja kommunikaation välineenä. Materiaalisen, intuitiivisen ja kehollisen kokemisen lisäksi keskeistä on jakamisen vaihe, reflektiivisen etäisyyden otto ja dialogi itse kuvan kanssa, tekijän ja katsojan roolien vaihtelu. (ks. Rankanen et al, 2007). Yhteisöllisen taiteen tekemisen voi nähdä lisäksi oppimisprosessina niin yksilön kuin ryhmänkin näkökulmasta, haastaen erilaisia uskomuksia esimerkiksi ihmisten rooleista yhteisössä, sekä yhteisön kyvystä ratkaista asioita yhdessä. Tämä oppimiskokemus voi kehittää ryhmässä erilaisia selviytymiskeinoja, näkökulmia, ideoita ja avoimuutta erilaisiin tilanteisiin.
Kuvataiteen kautta voi avautua mahdollisuus jäsentää myös sellaisia kokemuksia, joita on vaikea tavoittaa ja ilmaista kielen ja rationaalisen ajattelun välityksellä. Kuvantekemisen kautta mahdollistuu myös muutoksen käsittely, muutoksen ollessa kuvaa tehdessä voimakkaasti läsnä. Kuvataiteen näkökulmasta tärkeää voi olla myös asioiden konkretisoituminen havaittavaksi muodoksi, jäljen jääminen käsin kosketeltavaan ja silmin nähtävään muotoon, jolloin tunnelmaan voi palata myöhemmin teoksen äärellä.
Taiteen erityisroolina työyhteisöissä on hengittävän, luovan ja turvallisen tilan luominen, jossa työyhteisö voi pysähtyä tutkimaan itselleen tärkeitä asioita. Erona muunlaiseen työyhteisökoulutukseen lienee tietyt taiteen erityispiirteet, kuten jännite avoimen prosessin ja kysymyksenasettelun välissä, luovan toiminnan mahdollisuus vaikuttaa syvätasolla tunteisiin ja uskomuksiin, sekä vahvat kokemukselliset jäljet. Ihmisten kanssa työskennellessä koen taiteen mahdollisuutena kohtaamisille, ihmisyyden kysymysten käsittelylle, sekä yhdessä oppimiselle, oivaltamiselle ja ajattelulle. Taidelähtöinen työskentely tuo esiin myös luovuuden ihmisen perustarpeena ja -kykynä.